Islanti

Islanti

 Islanti on osa Pohjoismaita. Helsingistä Islantiin kestää lentokoneella vähän yli kolme tuntia. Islannin rahayksikkö on kruunu, króna (marraskuussa 2011 yksi euro on 159.56 kruunua). Kalastus on Islannin tärkein elinkeino. Palveluammatit ovat myös suuri työnantaja, niistä tärkeimpänä ehkä turismiin liittyvät alat. Islannin ilmasto on leuto ympäri vuoden Golfvirran ansiosta. Talvella lämpötila on kylmimmillään –10-15 °C-astetta, kesällä lämpimillään 23-24,5 °C-astetta.

Pinta-ala: Islannin pinta-ala on 103 000 neliökilometriä, joka on vähemmän kuin 1/3 Suomen pinta-alasta. Viljelysmaata on 1 %, karjan laidunmaata 20 %. 11 % peittää laava ja 12 % jäätikkö. 3 % on järviä ja muu osa maata on autiomaata.

Pääkaupunki: Reykjavík, jossa on noin 114 000 asukasta. Se on myös Islannin suurin kaupunki. Reykjavikin lisäksi pääkaupunkiseutuun kuuluvat lähikaupungit Mosfellsbær, Kópavogur, Garðarbær, Seltjarnarnes ja Hafnarfjörður. Noin 60 % islantilaisista asuu tällä alueella.

Historiaa: Islanti oli itsenäinen valtio 900-luvulta 1200-luvun puoleenväliin, jolloin se joutui Norjan hallintaan. Myöhemmin myös Tanska hallitsi Islantia Norjan kanssa. 1900-luvun alkupuolella Islanti sai itsehallinnon, ja 1918 siitä tuli oma valtionsa, jolla oli yhteinen kuningas tanskalaisten kanssa. 17. kesäkuuta 1944 maa julistautui täysin itsenäiseksi ja sille valittiin ensimmäinen presidentti. Islannissa on ollut maailman ensimmäinen demokraattisilla vaaleilla valittu naispresidentti.

Luonto: Islannin luonto karu ja autio. Eroosio on voimakasta ja sitä vastaan kamppailu tärkeä osa luonnonsuojelua. Islanti on syntynyt tulivuorenpurkausten seurauksena kahden mannerjalustan väliin ja sijaitsee mannerlaattojen välisessä saumakohdassa. Sauman tulivuoret toimivat edelleen vilkkaasti ja Islannissa kiinteä maankuori on paksuudeltaan paikoin vain muutama kilometri. Monin paikoin kuumaa vettä on aivan maan pinnassa muodostaen kuumia lähteitä, geysireitä.

Islannin maaperä kuuluu maailman tuliperäisimpiin. Maan asuttamisen jälkeen tunnetaan 150 tulivuorenpurkausta ja niitä lasketaan tapahtuvan noin viiden vuoden välein. Tunnetuin tulivuori, Hekla, on edelleen aktiivinen ja on purkautunut viimeksi 1991.

Tuliperäisyyden äärimmäisenä vastakohtana Islannista löytyy valtavia jäätiköitä. Ne peittävät 11,5 % maan pinta-alasta, noin 11 800 km2. Viime vuosien aikana ne ovat ohentuneet ilmaston lämpenemisen johdosta.

Erikoista: Islantilaisessa puhelinluettelossa ihmiset on aakkostettu etunimen mukaisesti, sillä etunimi on virallinen nimi. "Sukunimi" ilmoittaa isän nimen eli kenen isän tytär tai poika on kyseessä. Kristin Einarsdóttir on Kristin Einarin tytär ja Páll Einarsson on Páll Einarin poika. Joitakin vanhoja sukunimiä on käytössä, mutta nykyisin laki velvoittaa ihmiset muodostamaan nimensä isän tai äidin nimestä.

  

Tekijät: Kiia, Justus, Susanna ja Peki.

RUOTSI

Valtiomuoto	perustuslaillinen monarkia
Kuningas Pääministeri	Kaarle XVI Kustaa Fredrik Reinfeldt
Pääkaupunki	Tukholma (810 120 as.) 59°21′N, 18°04′E
Muita kaupunkeja	Göteborg (508 714 as.), Malmö (280 801 as.)
Pinta-ala  – josta sisävesiä	449 964 km² (sijalla 55) 8,67 %
Väkiluku (2010)  – väestötiheys  – väestönkasvu	9 408 028 (sijalla 84) 20,90 / km² 0,80 % (2005 - 2010)
Viralliset kielet	virallinen kieli ruotsi, viisi virallista vähemmistökieltä ovat suomi, meänkieli, saame, romani ja jiddiš.
Valuutta	Ruotsin kruunu (SEK)

Historia:

Norja irtaantui Ruotsin kruunun hallinnasta vuonna 1905. Ensimmäisen maailmansodan aikana Ruotsi oli puolueeton, vaikka ympärysvallat toisinaan boikotoivat maata Saksan keisarikunnan kanssa tapahtuneen vilkkaan kaupankäynnin takia. Myös toisessa maailmansodassa Ruotsi oli puolueeton. Sodan alkupuolella Ruotsi kävi vilkasta kauppaa Saksan kanssa ja myönsi saksalaisille joukoille kauttakulkuoikeuden. Ruotsi oli virallisesti puolueeton myös kylmässä sodassa, mutta todellisuudessa läheisessä yhteistyössä länsivaltojen kanssa. Maa liittyi Euroopan unioniin vuonna 1995. Ruotsi hylkäsi euron neuvoa-antavassa kansanäänestyksessä vuonna 2003. Vuonna 2008 maa ratifioi Lissabonin sopimuksen.

Hallinto:
Ruotsi on perustuslaillinen monarkia, jonka muodollinen päämies on kuningas. Nykyinen kuningas on Kaarle XVI Kustaa. Poliittista valtaa kuninkaalla ei ole. Lainsäädäntövaltaa Ruotsissa käyttää yksikamarinen parlamentti, toimeenpanovaltaa pääministerin johtama hallitus ja tuomiovaltaa riippumattomat oikeusistuimet. Parlamentissa on 349 jäsentä. Parlamentarismi on ollut käytössä vuodesta 1917 ja naisilla äänioikeus vuodesta 1919.


Tärkeimmät elinkeinot:
Ruotsin talous painottuu voimakkaammin metalli- ja kemianteollisuuteen kuin Suomen. Ruotsin teollistuminen perustui rautamalmiin ja puuhun. Mineraalit ovat edelleen tärkeitä; Ruotsi tuottaa suurimman osan Euroopan rautamalmista. Hiilivaroja sillä ei juurikaan ole, ja energiantuotannosta vesivoima muodostaa suuren osan. Maataloudessa työskentelee 2 % työvoimasta ja pystyy tuottamaan maan oman tarpeen. Metsätaloudessa Ruotsi on yksi maailman johtavia maita.


Kulttuuri:
Ruotsalainen kirjallisuus on menestynyt maailmalla: maahan on tullut seitsemän kirjallisuuden nobelia. August Strindbergin näytelmiä, Astrid Lindgrenin ja Selma Lagerlöfin lastenkirjoja sekä Harry Martinsonin runoja on käännetty monille kielille.
Ruotsin musiikkimaailmasta tunnetaan monet kevyen musiikin tähdet ja yhtyeet, etunenässä ABBA. Klassiselta puolelta Carl Michael Bellman, Jenny Lind ja Jussi Björling.
Ruotsalainen elokuva menestyi jo varhain. Näyttelijät Greta Garbo ja Ingrid Bergman ja ohjaaja Ingmar Bergman menestyivät 1900-luvulla. Lasse Hallström kuuluu jo seuraavaan sukupolveen.

Norja

Norja on Pohjoismaihin ja Skandinaviaan kuuluva valtio, jonka hallintomuoto on monarkia eli Norja on kuningaskunta. Sen rajanaapureita ovat Suomi, Ruotis ja Venäjä. Pinta-alaltaan ja väestöltään varsinainen Norja (manneralue lähisaarineen) on Suomea pienempi ja kolmanneksi suurin Pohjoismaa. Jos Norjan alueeseen lasketaan myös Huippuvuoret ja muut merentakaiset alueet, Norja on pinta-alaltaan hieman Suomea suurempi.

Norjan rahayksikkö on kruunu ja tärkeimmät vientituotteet ovat öljy ja maakaasu. Norjassa onkin inhimillisen kehityksen indeksin mukaan maailman korkein elintaso.

Meren läheinen sijainti tarjoaa norjalaisille mainion mahdollisuuden syödä terveellisesti meren eläviä. Esimerkiksi Norjan kirjolohta, jota satunnaisesti tavataan myös suomalaisissa pakastealtaissa.

Tanska

Tanska on eteläisin Pohjoismaa. Se on pinta-alalaan paljon pienempi kuin Suomi, mutta asukkaita siellä on suurin piirtein yhtä paljon kuin Suomessa.

Tanskan hallintomuoto on monarkia. Kuningatar on sen muodollinen päämies. Tanskassa ylintä lainsäädäntkövaltaa edustaa kuitenkin parlamentti ja hallitus, jota johtaa pääministeri. Kuningattaren valta on lähinnä muodollista.

Napoleonin sotien seurauksena vuonna 1814 Tanska joutui luovuttamaan Ruotsille Norjan alueet ja myöhemmin joitain alueita Saksalle. Tanska ei osallistunut ensimmäiseen maailmansotaan, koska oli puolueeton. Toisessa maailmansodassa vuonna 1940 Saksa miehitti Tanskan. Myöhemmin Tanska liittyi Pohjois-Atlantin liittoon Natoon.

Tanska on osa pohjoismaista, germaanista ja länsimaista kulttuurialuetta. Kirjailijat Hans Christian Andersen ja Karen Blixen ja muotoilija Arne Jacobsen ovat kuuluisimpia tanskalaisia. Andersenin teoksia ovat mm. Peukalo-Liisa ja Keisarin uudet vaatteet.
Nykypäivänä useat tanskalaiset artistit voivat keskittyä täysipäiväisesti artistin työhönsä, koska siellä tukijärjestelmä on niin hyvä. Tanskalainen kulttuuri nauttii suurista valtiontuista.

Pieni merenneito -patsas on Edvard Eriksenin tekemä pronssiveistos. Se sijaitsee Kööpenhaminan satamassa. Nykyään patsas on Kööpenhaminan symboli ja yksi tunnetuimpia turistinähtävyyksiä.